Nyt on mielenkiintoiset vaalit.Kisasta tulee varmasti tiukka.Seurasin torstaina tv:stä keskustelua ja sehän kävi paremmastakin viiheestä. :) Minua kiinnostaa eniten seurata ns. henkilö dynamiikkaa,saa viitteitä henkilön persoonasta.Uutisvuoto oli myös hauska,Haloselta tosin onnistui läpän heitto paremmin,oli rennompi ja sanavalmiimpi. Tunnustaudun tässä julkisesti Halosen kannattajaksi,mutta Niinistökin on petrannut osakkeitaan paljon.Halonen on vaan minulle parempi vaihtoehto.Saas nähdä kumpi voittaa.

Minäkin tunnustaudun Halosen kannattajaksi. Olen ollut sitä jo edellisistä presidentin vaaleista lähtien. Uutisvuoto teki tutuksi hauskan Halosen, en ollut aikaisemmin tiennyt, että hän on niin vitsikäs. Vaaleista tulee varmaankin tosi tiukka, mutta uskon silti Halosen voittavan!

Minäkin kuuluin kuusi vuotta sitten Halosen kannattajiin.Vahva tunne on,että Tarja on voittaja myös näissä vaaleissa...toivottavasti. :)

Niin... kävi tuossa ohikiitävästi mielessä, että kun tämä meidän vallasta riisuttu presidentti-instituutiomme edustaa myös "arvo-johtamista", niin jos ystävämme Sauli (suuri humanisti) todellakin valitaan, silloin valitaan myös kohtalaisen kovat arvot ja niiden kanssa pitäisi sitten myös elää. :? Onkohan tämä yhteiskunta oikeasti valmis siihen? Sitähän voi sitten itkeä seuraavan kerran vasta kuuden vuoden kuluttua... Parasta vähään aikaan oli Alivaltiosihteerissä viime viikolla: Sauli on valittu pätkätyöväen presidentiksi. Sauli hoitaa virkaa ensimmäiset kolme kuukautta ja loput kuuden vuoden jaksosta hoidetaan erilaisilla tuetuilla, harjoittelijoilla, sivareilla, työllistetyilllä jne. :p

Minä olen kanssa ehdottomasti Halosen kannattaja. Mitä meille tapahtuu jos Niinistön kaltainen porvari valitaan? Tarja ei ole unohtanut työläistaustaansa,asui ennen pressa kauttaan Kalliossa mistä on kotoisinkin. Hyvin elämän läheinen ihminen.Paras näistä ja paras voittakoon.

Halosessa miellyttää hänen arvot ja ihmisoikeustyö...hän edustaa myös niitä ryhmiä,joita monet eivät julkisesti puolusta.Inhimillisyttä,erilaisuuden hyväksymistä jne.Se on yleistä,että monet ns. porvarit pitävät tärkeänä kuulua kirkkoon,mutta muuten asenteista voi paistaa kylmyys ja kovuus.Vierastan sellaista ulkokultaisuutta ja yksisilmäisyyttä.No,eihän voi yleistää,mutta monista kokoomuslaista saa kieltämättä snopimaisen kuvan...jota en voi sietää.Poikkeuksiakin onneksi on. :)

Minusta Halonen ei ole ollut nimityspolitiikassaan kovinkaan avoin, vaan vetänyt niissä himaan. Äkkiä muistuu mieleeni SuomenPankin pääjohtaja nimitys missä demari Liikanen ohitti Sixten Korkmanin. Samoin, jos korkeimman oikeuden presidentti valitaan lähes "poliitisinperustein" niin voidaan alkaa miettimään oikeuslaitoksen riippumattomuutta. En ota kantaa kumpi on parempi pressana vaan puutun Halosen tapaan hoitaa asioita. Minusta hänen miina päätös oli kerrassaan naivi ja kallis Suomi OY:lle jonka me kaikki omistamme. Ehkä tämä politiikka on arka aihe tälläisellä forumilla ja ollaan varovaisia ettemme riko ystävyyttämme! Käsikirjoitusarkisto TV1 maanantaina 16.1.2006 klo 21.00 * Juristien pieni piiri kuiskutteli korkeimpaan oikeuteen uuden presidentin. * -Hyvinvointi-Suomi vuonna 2006: kuolevien kivunlievitystä ei enää makseta. * HUOM! teknisten ongelmien vuoksi koko ohjelma nähtävissä netissä vain nopeudella laajakaista 512Kbps. SUOMALAISTA AVOIMUUTTA: JURISTIEN PIENI PIIRI SUPATTELI KORKEIMMALLE OIKEUDELLE PRESIDENTIN Toimittajat: Juha Ristamäki ja Boris Salomon Juristit ympäri maata kokoontuivat viime perjantaina perinteisille asianajajapäiville Kalastajatorpalle Helsinkiin. Tilaisuuden odotetuin puhuja lieni korkeimman oikeuden uunituore presidentti, Pauliine Koskelo. Koskelo vaati puheessaan juristeja tekemään parempaa työtä, jotta oikeuslaitoksen ylikuormitusta pystyttäisiin purkamaan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Koskelon KKO:n presidentiksi juuri ennen joulua. Koskelon valinta käynnisti vilkkaan keskustelun kahdestakin syystä: Koko valintamenetelmää on syytetty epädemokraattiseksi. Toiseksi, Koskelo ohitti valinnassa ainakin yhden selvästi itseään ansioituneemman hakijan. OTSIKKO: KKO:n kuningatar valittiin kuiskuttelemalla Korkeimman oikeuden presidentin valitsevat käytännössä korkeimman oikeuden jäsenet, oikeusneuvokset. Kun oikeusneuvokset ovat valinneet suosikkinsa, oikeusministeri esittelee hänet tasavallan presidentille - ja tämä nimittää hänet virkaansa. KKO:n presidentti Leif Sevon ilmoitti yllättäen viime lokakuussa jättävänsä korkeimman oikeuden presidentin viran. Sevonilla on ongelmia verenpaineensa kanssa. Saman tien KKO:n seinien sisällä alkoi kova junttaus Pauliine Koskelon puolesta. Koskelon nimeä kuiskuteltiin oikeusneuvosten korviin hyvissä ajoin jo ennen kuin edes muut virkaan pyrkijät olivat selvillä. Näissä epävirallisissa junttaustilaisuuksissa olivat mukana useimmat oikeusneuvokset, paitsi virkaa hakeneet Koskelo ja oikeusneuvos Mikko Tulokas. Presidentti Pauliine Koskelo, Korkein oikeus: "Mulla ei ole tietoa siitä, miten se on tapahtunut.." Miten prosessi eteni ja miten oikeusneuvokset päätyivät Koskeloon - siitä ei ole mitään dokumenttia, eikä asiaa kommentoida KKO:n ulkopuolelle. Oikeustieteen emeritus professori Aulis Aarnio on ryhtynyt niiden nokkamieheksi, jotka haluavat muutoksen KKO:n presidentin valintamenettelyyn. Oikeustieteen emeritus professori Aulis Aarnio: "Tätä verhoaa suuri salaperäisyys. Sitä lisää se, ettei ole saatavilla minkäänlaisia kokouspöytäkirjoja, äänestyslausumia tai aineistoa, jonka perusteella voitaisiin päätellä korkeimman oikeuden mielipide." Oikeusneuvoksia varoiteltiin päätymästä muuhun nimeen kuin Koskelo. Heidän annettiin ymmärtää, että elleivät he halua Koskeloa presidentikseen, talon johtoon nostetaan joku talon ulkopuolelta. Valintamenettelyn erikoisuuksiin kuuluu myös se, että presidentiksi haluavia ei kuultu, ei haastateltu. Heistä ja heidän ominaisuuksistaan vain supateltiin näiden seinien sisäpuolella, ja vähän ulkopuolellakin - ja päädyttiin sitten Koskeloon. (Savu nousee piipusta Vatikaanissa) Tämä on suomalainen versio Paavin valinnasta. Suljettu seura valitsee keskuudestaan uuden johtajan. Helsingin Etelärannasta puuttui vain piipusta tupruava merkkisavu. Toimittaja: "Miksi teidät valittiin?" Koskelo: "Mä luulen, että se liittyy ehkä tähän yhteistyökykyyn ja sen suuntaisiin asioihin, en tiedä…" Toimittaja: "Valittiinko korkeimman oikeuden presidentiksi hakijoista pätevin henkilö?" Aarnio: "Tätä on mahdoton sanoa juuri siksi, kun ei tiedetä perusteluja. Jos tiedettäisiin perustelut, voitaisiin arvioida, onko pätevin. Saattaa hyvin olla. Mutta jos kiinnitetään huomiota siihen ammatilliseen pätevyyteen, jonka puolesta minä olen puhunut eli akateemiset meriitit, kokemus tuomioistuintoiminnasta, asianajotoiminnasta, niin silloin ei valittu. Mutta voi olla muita perusteluja, jotka oikeuttavat tämän valinnan, mutta niitä ei tiedetä." Koskelon noste virkaan oli sen verran väkevää, etteivät monet pätevät oikeustieteilijät edes hakeneet tehtävään. Kisaan mukaan lähteneillekin oli käytännössä selvää, että he eivät tule Koskelolle pärjäämään. OTSIKKO Vahvat tukijat, sopiva tausta Korkeimman oikeuden presidentin julkinen merkitys on siinä, että hän on lainopillinen mielipidevaikuttaja. Länsimaissa korkeimpien oikeuksien presidentit ovat yleensä aina tieteellisesti ansioituneita, pitkän tuomioistuin- tai asianajokokemuksen omaavia. Tällainen ehdokas oli nytkin tarjolla, oikeusneuvos Mikko Tulokas. Hän hävisi kamppailun Koskelolle - oikeusneuvosten salaisessa äänestyksessä. Koskelo on oikeustieteen kandidaatti, ei tohtori, niin kuin presidentit yleensä ovat. Eikä hänellä ollut tuomioistuinkokemusta ennen kuin hän pääsi KKO:n jäseneksi vuonna 2000. Aarnio: "Nyt on muita kriteerejä, joilla presidentti on valittu.." Näitä muita kriteerejä voidaan vain arvailla, kun niitä ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen. Toimittaja: "Entäs tämä kansainvälinen kokemus. Luuletteko, että se oli ratkaisevaa?" Koskelo: "Emmä usko, että se sinänsä on ratkaisevaa, mutta, mutta..." Useat eri lähteet kertovat, että Koskelon valinnan taustavoimina KKO:ssa toimivat erityisesti hänen edeltäjänsä Leif Sévon ja oikeusneuvos Gustaf Möller. Sévon kiistää toimineensa takapiruna, samoin Möller. Möller kertoi puhelimitse, että eräs oikeusneuvos vaan ilmoitti hänelle ennen hakuajan umpeutumista, että "se on sitten Koskelo". Möller ei kerro, kuka oikeusneuvos oli asialla. Leif Sévon on aiemminkin edesauttanut Koskelon uraa. Hän toimi Koskelon esimiehenä 80 -luvulla oikeusministeriössä, sittemmin he ovat julkaisseet yhteisiä teoksia. Koskelo on naimisissa entisen kuluttaja-asiamiehen, oikeustieteen lisensiaatin Gerhard af Schulténin kanssa. Af Schultén on tunnettu sosiaalidemokraatti ja Sévonin ystävä. Hän on aikanaan ollut demarien ehdokkaana useissa virkanimityksissä. Af Schultén kuuluu Tarja Halosen kansalaisvaltuuskuntaan. Toimittaja: "Onko teillä jokin poliittinen taipumus?" Koskelo: "Ei ole, mä en ole ikinä ollut minkään poliittisen puolueen jäsen." Koskelo esiintyi -90 -luvun alkuvuosina velkajärjestelyiden ja yrityssaneerauksen asiantuntijana. Hänen tuolloisiin pohdintoihinsa tutustuneet oikeustieteilijät määrittelisivät hänet "maltilliseksi vasemmistolaiseksi". Toimittaja: "Näiden töiden perusteella he määrittelisivät teidät lievästi vasemmistolaiseksi." Koskelo: "Ei pidä paikkaansa, ei voi sillä perusteella määritellä.." Koskelolla on pitkä kokemus oikeusministeriöstä. Hän on niinsanotusti ministeriöläisiä, aivan kuten Leif Sévonkin ja seitsemän nykyistä oikeusneuvosta. Koskelo toimi ministeriössä muun muassa lainsäädäntöneuvoksena kymmenen vuotta ennen lähtöään Euroopan investointipankkiin yksikönjohtajaksi. Koskelon kilpailijalla KKO:n presidentiksi, Mikko Tulokkaalla, ei ole oikeusministeriötaustaa. Tulokas on ollut sitä mieltä että oikeuslaitos pitäisi siirtää pois oikeusministeriön alaisuudesta, omaksi hallintosektorikseen - niin kuin asia on esimerkiksi Ruotsissa. Oikeusministeriössä luonnollisesti pidetään tällaisia kaavailuja lähes sodanjulistuksena. Tämän lisäksi Tulokas ei ole vasemmistolainen. Näistä syistä oikeusministeriössäkin päädyttiin Koskeloon. Oikeusministeri Leena Luhtanen, SDP, käväisi korkeimmassa oikeudessa, missä hänelle kerrottiin oikeusneuvosten suosikin nimi. Luhtanen konsultoi asiasta myös tasavallan presidentin kanssa. Ja lopuksi Luhtanen esitteli suosikin Tarja Haloselle, SDP, joka nimitti Koskelon virkaansa. Halosen vaalikampanja sai mukavaa lisäpotkua, kun hän sai nimittää Koskelon korkeimman oikeuden presidentiksi. Koskelon valinnan nostaman kritiikin Halonen on pyrkinyt kääntämään tasa-arvokysymykseksi. Halonen: "Mä toivon, että se ei häiritse, että hän on nainen.." Aarnio: "Nimityksen pitää olla pätevyyden perusteella, oli kyseessä mies tai nainen." Halonen viittasi vaalipaneelissa Tampereella nimityksen valmistelupapereihin, joista kävisi ilmi muun muassa, kuinka oikeusneuvokset olivat äänestäneet Koskelon ja Tulokkaan välillä. Muun muassa professori Aarnio on vaatinut valintaperusteiden julkistamista nyt ja tulevaisuudessa. Me pyysimme oikeusministeriöstä nähtäväksemme tämän valmisteluaineiston. Ministeriö vastasi, ettei mitään kirjallista valmisteluaineistoa olisi olemassakaan. Suomen korkeimman oikeuden presidentin valinnan valmisteluaineisto on vain suullista tietoa - ja tämä on ministeriön mukaan käytäntö, jota ei ole syytä muuttaa. Millä perusteella Koskelo sitten oli hakijoista paras? Ministeriön vastaus jää ympäripyöreäksi: "Koskelo täytti parhaiten vaatimukset".

Mä olen miettinyt tätä presidentinvaalia aika paljon. Jos nyt ajattelee, että presidentin tärkeimmät tehtävät ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaaminen, niin kumpiko näistä ehdokkaista on pätevämpi, kokeneempi noilla alueilla? Siitä ei voi olla kaiketi kuin yhtä mieltä, Niinistöllä kokemusta on rutkasti vähemmän. Toisaalta kumpiko saisi vaikkapa talouden paremmin nousuun ( siltä osin, kun presidentti voi asiaan vaikuttaa)? Pekan mainitsemat nimitysasiat ei kyllä Halosen asemaa paranna. Mua häiritsee hieman se, että Halonen provosoituu jotenkin helpolla mielestäni esim. vaalikeskusteluissa. Se kertoo jotain henkilön neuvottelutaidoista. Mutta... katsotaan nyt vielä parit vaaliväittelyt, äänestää tietty aion.

Ekalla kierroksella en äänestänyt Niinnistöä enkä myöskään Halosta. Jonkun vaalikone tuloksen mukaan puolekantani on vasemmistoliittolainen ja hyvänä kakkosena pisteen erolla kokoomus, joten tässä kai se nyt sitten punnitaan. Minua on koko vaalihässäkän aikana ärsyttänyt kaikkein eniten nimenomaan Niinistön pöyhkeän röyhkeä käytös ja juristimainen tenttaustekniikka. Halonen on kuusi vuotta hommaansa hoitanut, en tiedä onko hänestä ollut kauheasti hyötyä, mutta onko ollut haittaakaan? Ja kauhistuttaa, millä voimalla media on alkanut yhtäkkiä maalata mustaa väriä hänen naamaansa, vaikka viisi ja puoli vuotta kului pelkän hehkutuksen parissa. Näinkö helposti ihmisten mielipiteet on todella ohjattavissa. Onhan tietysti mahdollisuus, että Halonen on kauhea noita, onhan niitä muitakin jotka julkisuuden luoman kuvan mukaan ovat oikein lempeitä luonnonlapsia, mutta käytännössä kaikkea muuta. Paha mennä sanomaan... Niinistön vierailu yle Q:n ohjelmassa miten minusta tuli minä oli aika mielenkiintoista kuultavaa. Siellä tunnusti ihan avoimesti, että valta nousi hattuun... Ohjelma on vissiin edelleen kuultavissa tällaisessa osoitteessa http://www.yle.fi/yleq/sivu.php?ohjelma=mmtm&audio=412cdece41b8d8651334f7b342d3c2c0 Halosesta vastaavaa ei valitettavasti ole tehty.

Aina pätevin ei ole sopivin. Näistä Halosen nimitys asioista on ollut juttua aikaisemminkin. Minusta taas on hyvä että kerrankin Halonen panee kampoihin herrojen omille nimityksille. Se että nyt heitetään kuraa Halosen päälle on aika yllättävää. Ennen ekaa kierrosta gallupit näytti varmaa voittoa. Minusta Tarja on ollut parempi pressa kun Koivisto ja Ahtisaari yhteensä. No katotaan miten käy.

Molemmissa ehdokkaissa on heikkoutensa,kuten meissä kaikissa.Kokonaisuudelta Halonen on minusta parempi,mutta makuasioita nämäkin ovat. Halonen on tehnyt ehkä virhe ratkuisuja,joita olisi voinut tehdä ehkä toisin.Hänessä on ehkä herkyttää arvostelulle,mutta eikö meissä kaikissa ole...Niinistössäkin.Se on jännä piirre,että jos mies on ns.tiukka ärjyvä johtaja...mies on tiukka jätkä.Jos nainen on vastaavanlainen tai ns.dominoivampi johtaja,nainen on tiuskiva akka.No,ehkä vähän kärjistän.Aikoinaan Niinistöllä oli kuulemma ns. akkojen itkettäjän maine.Nyt meillä on värikkäämmät ehdokkaat,joista on enemmän vastusta toisilleen.No, Pekka on oikeassa politiikka on vähän arka aihe.Siitä olen kuitenkin iloinen,että täällä on tullut esille inhimillisten arvojen arvostus!Katsokaa tänään Punainen lanka,tänään on haastateltavana Halonen ja perjantaina Niinistö. :wink:

En sitten saanut sitä virkaa. Olen pettynyt :(( ja ihmeissäni, koska mielestäni olisin ollut tosi hyvä.

On siis tapahtunut MEGA-luokan vääryys. Päivi, se paikka olisi kuulunut Sinulle. Otamme puhelun Palermoon....

:( Päivi, se oli niitten menetys! hei... muuten tänään on Suomen 25 165:n Paulin nimipäivä, Konkratulations! Mä en tiedä kuin yhden :wink: