tuli muuten mieleen Kaikki Rakkaudesta-levyn kansista, että eräällä on omissaan Paulin+ koko orkesterin nimmarit 8) *ei voi olla ylpeilemättä b-) * Pääsin jopa kertomaan mielipiteeni, että ko.levy on mun mielestäni orkesterin paras levy :wink: Pauli totesi tähän, että "ai kiitti, no niin mustakin "

Heh May..arvaa kenellä on levykansi keikkajuliste ja siinä nimmarit :D :roll: :shock:

Onnea vaan siitä :wink: mutta sinnikkäästi nostan hattua tälle omalle "saavutukselleni", nimittäin ko.suoritus tapahtui paikassa, jonka poket ja hklökunta on tunnettuja siitä, että ne hätistää rahvaan arvon artistien lähietäisyydeltä kauas :? :roll: Läpi vaikka harmaan kiven-mottoni auttoi päämäärän saavuttamisessa, samoin pohjalainen sinnikkyys.

Totta May hieno suoritus...ONNEA :D Saitko oikein vielä omalle nimellesi osoitettuna?

No hitto.Mullapas on marraskuisen On The Rocksin keikan biisilista jossa lukee: Kirsille Pauli Mitäs siihen sanotte?

Kirsi..sanotaan, että se kehykseen... Aina kun katsot sitä niin siinä muistoja.. :)

Aivan ihania muistoja, vaikka On the rocks on henkilökuntansa puolesta täysin outo paikka. Eivät onnistuneet pilaamaan kokonaan sitä keikkaa.

Ääääh!
Mikähän olisi hyvätapaisin keino saada bändiltä nimmarit vaikka cd-kanteen tai vastaavaan? Mä en ole yksinkertaisesti kehdannut jäädä notkumaan ravintolaan tai etsiskellä takahuonetta tms. Sitten se on jäänyt joka kerta harmittamaan, mutta kun ei muka uskalla tai jotain. Ja sitten mä selittelen itselleni, että on itse asiassa parempi ihailla kaukaa kuin saada mahdollisesti kynsilleen ja ikävän lopun faneilulle. No, kyllä minä tiedän, ettei artistit siitä välttämättä huonoa tykkää, vaikka nimmaria käviskin metsästämässä- kun olin 16, Juice esiintyi kotipaikkakuntani työväentalolla ja kaverini yllyttämänä kiipesin keikan jälkeen keikkabussiin ja sain Juicen nimmarin ja suudelman kädelle :oops: . Se oli Grand Slamin aikoja joskus kaukana 80-luvulla.

Minäkin haluaisin samaan kysymykseen vastauksen? En nyt ole niin niitä nimmareita vailla, mutta jos haluaisi yksinkertaisesti vaihtaa pari sanaa, niin onko liian röyhkeää esim. tunkeutua takahuoneeseen?

En osaa vastata tyhjentävästi. Luulisi että ajoitus ratkaisee...joku hauska juttu mtä varten haluaa nimmarin tai omistuksen. Pyyntö pitää esittää hienovaisesti hyvällä ajoituksella. Minulla on muutamassa kirjassa nimmarit tekijältä. Se elävöittää kirjan. Olen kohdannut näitä ammatti nimmarinmetsästäjiä Eki-setä vainaan ja hänen opetuslapsensa..he varmaan kaikkien julkkujen painajaisia. Härskejä, haluavat itsensä mukaan kuvaan julkun kanssa nimmarin lisäksi. Sehän voisi olla tulevaisuudessa Forumi etu, miten sen vain organisoisi.

Niin, sehän riippuu varmaan muusikoiden fiiliksestäkin. Onko ollut hyvä keikka ja miten muuten menee jne. Toivottavasti juhannusaattona kaikki ovat hyvällä tuulella Kuusamon kauniissa maisemissa, eikä jätkillä ole kiire täältä minnekään. En kyllä ymmärrä näitä ammattinimmarinmetsästäjiä, mitä he oikein tekevät kaikilla niillä nimmareilla. No, kaikkea ei onneksi tarvitse ymmärtää. __________________ se miltä tuntuu, enemmän kuin mitä on, mua kiinnostaa

Mulle on aikojen saatossa puolihuolimattomasti kertynyt kaikenkarvaisia nimmareita ja biisilistoja, mukaanlukien Perunateatterin vanhan kokoonpanon suttaukset... Muusikot ovat keskimäärin varsin leppoisia ja maanläheisiä tyyppejä ja jos haluaa nimmarin, sen kun menee luo ja kysyy, jos kohde näyttää suht toimettomalta ja kiireettömältä. Kannattaa ehkä olla kynä mukana ja varmistaa että se toimii. Ennen keikkaa nimmarin pyytäminen tietysti hivelee muusikon narsisminystyröitä, koska sehän tarkoittaa sitä, että kysyjä tietää oikeasti kuka hän on ja tykkää jne. Tämä pätee siis esimerkiksi peltien takana piilottelevaan rumpaliin tai seinään sulautuvaan kitaristiin, jotka eivät aina ole huomion keskipisteenä. Jos haluat huomiota bändin "solistilta", mene keikan ajaksi eturiviin ja tuijota esimerkiksi basistia. Jossain vaiheessa solisti alkaa ihmetellä, miksei tuo yksi kiinnitä häneen mitään huomiota. Tämä toimii lähes joka kerta :lol: Jos haluaa vaihtaa pari sanaa, kannattaa jäädä baariin hengailemaan. Puolen tunnin keikaltalaskeutumisajan jälkeen niitä bändihörhöjä alkaa yleensä putkahtelemaan ihmisten ilmoille. (Riippuen paikasta ja siitä jäävätkö paikkakunnalle yöksi vai lähtevätkö saman tien livohkaan) Ihmiset kun tarjoilee auliisti ilmaisia kaljoja... :wink: Takahuoneeseen ei siis tarvitse tunkeutua. Ja "nimmarinmetsästysalueista" parhaita ovat tuppukylän baarit, joissa keikan järjestäjät eivät muuraudu bändin ja yleisön väliin ja takahuoneet eivät ole niin hohdokkaita, että bändi viitsisi jäädä sinne keskenään notkumaan. Taiteenlaji se on tämäkin :?

Kiitos hyvistä vinkeistä, olipa mukavaa luettavaa. Sitähän minäkin ajattelin että jospa Pt jäisi keikan jälkeen hieman juhlimaan jussia ja keskiyön aurinkoa katselemaan. Onhan se tosiaan hieman törkeää tunkeutua toisten yksityisalueelle (takahuoneeseen). Tässäkin varmaan harjoitus tekee mestarin ja minulla kun ei ole vielä kokemusta.

Takahuoneesta puheen ollen: minä en ikinä menisi takahuoneeseen kutsumatta. Olen itsekin keikkaillut, ja jopa se on ärsyttänyt jos omat kaverit ovat tunkeneet sinne heti keikan loputtua. Ei, ei, ei. Bändin täytyy saada rauhassa palautua keikasta. Sitten kun he tulevat ihmisten ilmoille ja ovat valmiita sosiaalisiin kontakteihin, sitten voi lähestyä. Ja tosiaan tilannetajua on hyvä käyttää siinäkin vaiheessa: ei kai kenenkään juttusille ole kohteliasta ängetä silloin kun hänellä on intensiivinen keskustelu jonkun toisen kanssa kesken. Nämä kun muistaa, niin jees. Kun tilanne on sopiva, kaikin mokomin keikasta kiittämään. Ketäpä se ei lämmittäisi.

Mulla on Kaupunkitarinoita levyn kansi keikkajuliste jossa koko pändin nimmarit vuodelta -98