hyvä levy
onko se oma elämän tilanne vai mikä, mut kuunnellessani tätä levyä ei voi ku todeta, ett onpa hyvä levy. Ei ne pelkät sanat vaan kun kuuntelee sitä musiikkiakin ja Paulin ääntä. Kappaleessa Sano mulle jotakin, niin se sävel on jotain sellasta mikä saa minussa jotain aikaseks.

Ihan sama olo tuli kuin jo jollain tuossa aikaisemmin kun koetti miettiä, että mitä äänestäisi. Jokaisen biisin kohdalla sitä on aina niin vakuuttunut, että "tämä kyllä on se paras", mutta heti kun seuraava alkaa soida, niin sitä virittäytyy jo sen tunnelmaan. Paras biisi on siis aina se, jota parhaillaan kuuntelee. Tällä kertaa äänestin kuitenkin kappaletta Rakkaus on, sillä se on yksi niistä harvoista biiseistä, joka on meikäläisen saanut oikeasti liikuttumaan, joten ainakin jonkinainen peruste tälle äänelle oli, ettei ihan tullut arvottua.

Tää valinta oli helppo. Uuden levyn paras biisi on ilman muuta Tervetuloa. Onko rohkeaa tai jopa epäkorrektia hieman pohtia, mitä biisi kertoo... no joka tapuksessa... mitä lie taiteilija itse tuuminut sanoja asetellessaan. "tervetuloa seuraan , seuraan yksinäisten, sua jo odoteltiin seuraan hylättyjen, mut sähän tiesitkin sen, et oo ensimmäinen" Sanoissa on lohduttava, kaunis viesti siitä, että muiden hylättyjen ja yksinäisten joukkoon on helppo tulla... siellä et todellakaan enää ole yksin... Hitto kuinka totta tuo joskus itsellenikin on ollut... Toinen mua liikuttanut biisi on Jätkä taksissa. Siin on jotain samaa.