Akun tehdas 6.9.2005
Olen nähnyt useita PHPT:n keikkoja, oliko tämä niistä paras? Se saattoi ainakin olla viimeinen? Se oli koskettavin keikka, jonka olen nähnyt. Oli hieno kokea tuollainen yhteensoitto, aivan huimaa. Tila oli aika pieni, siellä oli arviolta noin neljäkymmentä henkilöä paikalla. Yleisö istui maassa tai tuoleille samalla tasolla bändin kanssa. Kuvaajia oli sekä yleisön joukossa, että takana kiskoilla olevan kameran kimpussa.. Samme briiffin kuinka toimimme. Meille kerrottiin, että bändi soittaa aluksi akustisesti ja sitten siirtyy sähköön. Kysymyksiä haluttiin yleisön esittävän bändille, ilmeisesti vapaaehtoisia ei löytynyt, vaan edessä istunut vaalea nuorimies määrättiin. Hän kysyi mistä Perunateatterin nimi tulee ja Pauli kertoi humoristisen tarinan pahoista ja ei niin pahoista pojista. Tälläiset pojat joutuvat perunateatteriin rankaistukseksi Pauli katseli poikia ja sanoi, että ei nään nyt niin pahoja ole...sitten käytiin "rankaistusten" pituudet läpi Juppo 2v Tommi 5v ja muut täydet 10-11v....mutta palataan hetkeksi aikaan ennen soittoa... Ennen keikkaa näin Muccen ja juttelimme, voisin sanoa sarjatulella niin paljon juttua tuli. Tarinamme keskeytyi kello lähestyi 18.00 oli palattava paikoilleen. PHPT aloitti lupausten mukaisesti akustisesti, se oli herkkää, tyylikästä mutta sielukasta soitantaa. Joku muu saa kertoa biisilistat, minä poika vain nautin ja liityin tajunnavirtaan 17-18 biisin ajaksi. Voi teitä, jotka ette päässet paikalle, tunnelma oli hieno, koskettava. Sähköinen osuus oli suurenmoinen soundi aivan nappi volume hiljainen ja kaikki kuului kitarat soittivat hienosti yhteen, hienot soundit kitaroissa. Samulilla meni sairaan lujaa ja Pauli lauloi viehettömästi, ääni kesti hienosti vaikka hän ääntään revittikin..yhden kerran Pauli sekosi sanoissa kun omien sanojensa mukaan alkoi miettimään kuinka raiskaaja-armeija marssii, näin vai näin..hänen välispiikin olivat hauskoja ja tunnelma vain kohosi niiden jälkeen..samoin koko bändi jutusteli, se oli erilaista kuin ennen. Viimeinen biisi ennen encorea oli Pidetään sadetta, Paulin mukaan on hyvä lopettaa siihen mistä aloitti... Encorena kuultiin Liverpool. Uskotte varmasti kun sanon abloodit olivat huimat ja ansaitut... Pitää ihmetellä Paulin ääntä, kuinka se kestää ja kestää eikä mene yhtään käheäksi. Yritimme tapauttaa toista encorea mutta ehkä se jäi seuraavalle keikalle? Pojat menivät ansaitusti saunaan. Näin vielä Tommia kiittelin ja kehoitin miettimään jatkoa. Veljeni Johnissa paljastettiin taas lisää, ilmeisesti kaikki, laulu kertookin Samulista...jonka bassossa oli muuten Rollarien tarra...Koulu on tyhmää spiikissä Pauli kertoi että joku kuuntelija oli ollut kovin närkästynyt laulusta, hän harmitteli, etteivät jaksa kuunnella laulua ensimmäistä säkeistöä pitemmälle..lauluhan kertoo aivan muusta.. On kuin ois syksy, Perso elämälle, vieraslista, moottorisaha 100 kuultiin samoin miten laulu oli syntynyt jollain keikkamatkalla, Kiitti hei oli saanut alkunsa puheliaan metsurin tapaamisesta..niin ja tietenkin vietimme Joki aiheisia teemaviikkoja...kuulemma teemaviikko ilman teemabiisia olisi hieman outo teemaviikko ja kuulimme Joki ei jäädy koskaan... Rakkaus on, Hopealuoti,mä en tiennyt ikävästä mitään..tervetuloa jne...niin tämä oli paras keikka...jne... Mikäli tämä jää viimeiseksi Perunateatterin keikaksi haluan kiittää omasta puolestani hienoista hetkistä, joista olen saanut nauttia sekä livenä että levyiltä. Markon ilme kyllä paljasti ovella, että toivoa on jatkosta.... :D
Olen nähnyt useita PHPT:n keikkoja, oliko tämä niistä paras? Se saattoi ainakin olla viimeinen? Se oli koskettavin keikka, jonka olen nähnyt. Oli hieno kokea tuollainen yhteensoitto, aivan huimaa. Tila oli aika pieni, siellä oli arviolta noin neljäkymmentä henkilöä paikalla. Yleisö istui maassa tai tuoleille samalla tasolla bändin kanssa. Kuvaajia oli sekä yleisön joukossa, että takana kiskoilla olevan kameran kimpussa.. Samme briiffin kuinka toimimme. Meille kerrottiin, että bändi soittaa aluksi akustisesti ja sitten siirtyy sähköön. Kysymyksiä haluttiin yleisön esittävän bändille, ilmeisesti vapaaehtoisia ei löytynyt, vaan edessä istunut vaalea nuorimies määrättiin. Hän kysyi mistä Perunateatterin nimi tulee ja Pauli kertoi humoristisen tarinan pahoista ja ei niin pahoista pojista. Tälläiset pojat joutuvat perunateatteriin rankaistukseksi Pauli katseli poikia ja sanoi, että ei nään nyt niin pahoja ole...sitten käytiin "rankaistusten" pituudet läpi Juppo 2v Tommi 5v ja muut täydet 10-11v....mutta palataan hetkeksi aikaan ennen soittoa... Ennen keikkaa näin Muccen ja juttelimme, voisin sanoa sarjatulella niin paljon juttua tuli. Tarinamme keskeytyi kello lähestyi 18.00 oli palattava paikoilleen. PHPT aloitti lupausten mukaisesti akustisesti, se oli herkkää, tyylikästä mutta sielukasta soitantaa. Joku muu saa kertoa biisilistat, minä poika vain nautin ja liityin tajunnavirtaan 17-18 biisin ajaksi. Voi teitä, jotka ette päässet paikalle, tunnelma oli hieno, koskettava. Sähköinen osuus oli suurenmoinen soundi aivan nappi volume hiljainen ja kaikki kuului kitarat soittivat hienosti yhteen, hienot soundit kitaroissa. Samulilla meni sairaan lujaa ja Pauli lauloi viehettömästi, ääni kesti hienosti vaikka hän ääntään revittikin..yhden kerran Pauli sekosi sanoissa kun omien sanojensa mukaan alkoi miettimään kuinka raiskaaja-armeija marssii, näin vai näin..hänen välispiikin olivat hauskoja ja tunnelma vain kohosi niiden jälkeen..samoin koko bändi jutusteli, se oli erilaista kuin ennen. Viimeinen biisi ennen encorea oli Pidetään sadetta, Paulin mukaan on hyvä lopettaa siihen mistä aloitti... Encorena kuultiin Liverpool. Uskotte varmasti kun sanon abloodit olivat huimat ja ansaitut... Pitää ihmetellä Paulin ääntä, kuinka se kestää ja kestää eikä mene yhtään käheäksi. Yritimme tapauttaa toista encorea mutta ehkä se jäi seuraavalle keikalle? Pojat menivät ansaitusti saunaan. Näin vielä Tommia kiittelin ja kehoitin miettimään jatkoa. Veljeni Johnissa paljastettiin taas lisää, ilmeisesti kaikki, laulu kertookin Samulista...jonka bassossa oli muuten Rollarien tarra...Koulu on tyhmää spiikissä Pauli kertoi että joku kuuntelija oli ollut kovin närkästynyt laulusta, hän harmitteli, etteivät jaksa kuunnella laulua ensimmäistä säkeistöä pitemmälle..lauluhan kertoo aivan muusta.. On kuin ois syksy, Perso elämälle, vieraslista, moottorisaha 100 kuultiin samoin miten laulu oli syntynyt jollain keikkamatkalla, Kiitti hei oli saanut alkunsa puheliaan metsurin tapaamisesta..niin ja tietenkin vietimme Joki aiheisia teemaviikkoja...kuulemma teemaviikko ilman teemabiisia olisi hieman outo teemaviikko ja kuulimme Joki ei jäädy koskaan... Rakkaus on, Hopealuoti,mä en tiennyt ikävästä mitään..tervetuloa jne...niin tämä oli paras keikka...jne... Mikäli tämä jää viimeiseksi Perunateatterin keikaksi haluan kiittää omasta puolestani hienoista hetkistä, joista olen saanut nauttia sekä livenä että levyiltä. Markon ilme kyllä paljasti ovella, että toivoa on jatkosta.... :D